Kulttuuri ja historia

Tenojoki on yksi Euroopan legendaarisimmista lohijoista – ei vain koonsa ja saaliidensa vuoksi, vaan koska joki on vuosisatojen ajan ollut täällä asuvien ihmisten elinehto.

Lohenkalastusperinteet ulottuvat tuhansien vuosien taakse

Tanassa saamelaiset, norjalaiset ja kveeniläiset perheet ovat kehittäneet paikallisia kalastusmenetelmiä, jotka on sopeutettu suureen jokeen. Perinteisiä tekniikoita, kuten ajoverkkoja ja aitoja käytettiin joessa suurella tietämyksellä ja luontoa kunnioittaen. Vuonossa on kalastettu aktiivisesti onkimalla ja nuotilla.

Tanadalenin ja vuonon asukkaille lohi on ollut enemmän kuin luonnonvara – se on ollut kieli, kulttuuri, identiteetti ja toimeentulo. Lohta syötiin, sillä käytiin kauppaa ja sitä myytiin, ja joki yhdisti paikallisyhteisöjä Norjan ja Suomen rajan molemmin puolin.

1900-luvulla Tenojoki tuli tunnetuksi myös alueen ulkopuolella. Kalastajat kaikkialta Euroopasta tulivat kokemaan suuria lohia. Tämä johti uusiin säännöksiin ja suurempaan paineeseen kalakannan suhteen – ja lopulta tärkeisiin keskusteluihin siitä, kenellä on oikeus kalastaa joessa ja millä tavoin.

Lue lisää…

Lähikuva iäkkäästä miehestä suoristamassa kalaverkkoa veden reunalla pilvisen taivaan alla.

Ajoverkkokalastus

On tyypillinen kevätkalastus kauden alussa, kun joki on suuri. Koska kutukantatavoitteita ei saavutettu, ajoverkkokalastus on ollut kiellettyä vuodesta 2021 lähtien.

Sänkikalastus

Tyypillinen kesän keskikesän kalastusalue, jossa vedenpinnat ovat alhaisemmat. Kutukantatavoitteiden saavuttamatta jäämisen vuoksi aitakalastus on ollut suljettuna vuodesta 2021 lähtien.