Jäätikkömittausten tulokset vuonna 2020
Norjan jäätikkömuseo ja Ulltveit-Moen ilmastotutkimuskeskus Fjærlandissa mittaavat vuosittain rintaman muutoksia joillakin paikallisilla jäätiköillä.
Osana verkostoamme muiden jäätikköharrastajien kanssa autamme NVE:tä (Norjan vesivarojen ja energian laitos) useiden jäätiköiden seurannassa. Rintaman muutoksia mitataan 30–40 jäätiköllä ympäri maata.
Norjan jäätikkömuseon vastuulla olevat jäätiköt ovat Vetle Supphellebreen Fjærlandissa ja Haugabreen Jølsterissa. Vetle Supphellebreenin eturinta oheni 6 metriä edellisvuoteen verrattuna ja on sulanut yhteensä 30 metriä vuodesta 2011. Haugabreenissa eturinta vetäytyi 8 metriä, mikä tarkoittaa 84 metrin sulamista vuodesta 2013.
Haugabreen-jäätikkö vuosina 2015 ja 2020. Kuvissa näkyy, kuinka jäätikön ympärille nousee lisää vuoria, erityisesti kussakin kuvassa punaisilla ympyröillä merkitty alue. Lisäksi jäätikön eteen nousee pieni järvi.
Syksyllä 2020 NVE raportoi, että useilla jäätiköillä oli positiivinen massatase. Termi massatase kertoo siitä, kuinka paljon lunta jäätikölle tulee vuosittain verrattuna siihen, kuinka paljon jäätä ja lunta sulaa pois. Tätä voidaan verrata kirjanpitojärjestelmään, jossa on tulot ja menot. Vuosi 2020 oli siis hyvä vuosi jäätiköiden kirjanpidolle. Tämä tarkoittaa, että paljon lunta satoi kertymiskaudella, joka yleensä kestää marraskuusta huhtikuuhun. Sulamiskauden, joka yleensä kestää toukokuusta lokakuuhun, lämpötilat eivät vuonna 2020 kyenneet kuluttamaan riittävästi lunta ja jäätä monilla jäätiköillä, mikä olisi johtanut alijäämän syntymiseen.
Jos tarkastelemme jäätiköiden muutoksia ajan kuluessa, rintamien vetäytyminen osoittaa, ettei lunta ole tarpeeksi kattamaan alijäämää. Tämä on Norjan jäätiköiden pitkän aikavälin trendi 2000-luvulla.
Viiden valitun jäätikköhaaran eturivin kehitys Jostedalsbreenissä vuosina 1899–2020. Esimerkiksi Nigardsbreen Jostedalenissa on vetäytynyt lähes 3 kilometriä noin 120 vuodessa.