Breanen hyökkäyspaikka muuttuu vuonna 2015
Norjan jäätikkömuseo suoritti syksyllä vuosittaiset eturintaman mittaukset joillakin jäätiköillä paikallisella alueella.
Bøyabreen ja Store Supphellebreen ovat olleet osa mittausohjelmaa vuodesta 2003 ja 1992 lähtien. Olemme tehneet mittauksia vuoren juurella jäätikön romahduksen aikana sijaitsevien jäätiköiden uudistuneista osista. Jäätiköiden mittaaminen on ollut viime vuosina vaikeaa, koska lumivyöryt ja jäänvyörymät säätelevät näiden massojen muutoksia, emmekä aina löydä sinistä jäätä mittauksissa. Lisäksi jäätiköt sulavat uudelleen kohonneiden keskilämpötilojen vuoksi. Bøyabreenia ja Store Supphellebreeniä ei ole voitu mitata riittävän tarkasti tänä vuonna, mikä tarkoittaa, että emme saa lukuja etureunan sijainnin muutoksista. Tämä on ongelma, jota olemme odottaneet viime vuosina, ja nyt näyttää siltä, että meidän on lopetettava mittaussarja.
Bøya-jäätikkö Fjærlandissa, lokakuussa 2015. (kuva: Pål Gran Kielland).
Fjærlandin jäätiköiden mittaaminen ei ole ainoa ongelma. NVE:n vanhempi insinööri Hallgeir Elvehøy sanoi mittausten tilasta seuraavaa: "On sääli keskeyttää mittaussarja, mutta jos mittaukset eivät edusta jäätiköiden kehitystä, niin muuta vaihtoehtoa ei ole. Harkitsemme Briksdalsbreenin lopettamista..." Briksdalsbreenin osalta on olemassa mittaussarja vuodelta 1901, joka on nyt vaarassa joutua keskeyttämään.
Briksdalsbreen syksyllä 2013 Oldeskaretin huipulta nähtynä (Kuva: Pål Gran Kielland).
Mutta onneksi meillä on kaksi muuta jäätikköä, joiden etureunan sijainnin voimme vielä mitata. Nämä ovat Vetle Supphellebreen ja Haugabreen. Tässä mittaamme suoraan siniseltä jäältä jäätikön eturintamassa. Vetle Supphellebreen eteni 8 metriä ja siitä lähtien, kun aloitimme jäätikön mittaamisen vuonna 2011, se on vetäytynyt yhteensä 14 metriä. Emme voi tehdä johtopäätöksiä jäätikön kehityksestä vuodesta toiseen, koska jäätiköillä on viivästynyt reaktioaika kuumassa ilmastossa, mutta vuoden 2011 jälkeiset tulokset sopivat yhteen trendin kanssa, jossa ilmasto lämpenee ja jäätiköt kutistuvat ajan myötä. Meillä on itse asiassa hyviä todisteita tästä trendistä, koska on olemassa vanhoja mittauksia melko pitkällä mittaussarjalla vuosilta 1899–1944, jossa jäätikkö vetäytyi yli 400 metriä. Löysimme myös vanhan kuvan vuodelta 1884, josta voi selvästi nähdä, että aiemmin oli suurempia jääkosia, mikä osoittaa, että ilmasto on lämmennyt nykyaikana.
Vetle Supphellebreen vuonna 1884 (kuva: Steensrup, KJD) ja 2015 (kuva: Pål Gran Kielland).
Haugabreenin etureunan mittaukset osoittavat jäätikön vetäytyneen 7 metriä vuonna 2015. Meillä on mittaustiedot vain kahdelta vuodelta, mutta luvut osoittavat, että jäätikkö on sulanut yhteensä 20 metriä taaksepäin. Tässäkään emme voi tehdä johtopäätöksiä jäätikön kehityksestä näin lyhyen mittaussarjan perusteella, mutta voimme katsoa ajassa taaksepäin, jolloin Haugabreenista on todellisia mittauksia aina vuosiin 1933–1940 asti. Tuolloin Anders Briksdal mittasi jäätikön ja kirjasi sen sulaneen 237 metriä taaksepäin näinä vuosina. Kiinteä piste, josta hän mittasi etäisyyden jäätikölle, oli kiviröykkiö suurella kalliolla joen itäpuolella Haugadalenissa. Tämä oli luonnollista, koska hän tuli Oldeskaretin yli Briksdalenista. Hän kuvaili muun muassa, että jäätikön kielen alaosa oli täysin tasainen, mikä voisi viitata siihen, että jäätikön kieli oli melko ohut ja heikkenemässä. Näiden vanhojen mittausten perusteella jäätikön reuna sijaitsi vuonna 1939 todennäköisesti Haugadalenin tasaisilla alueilla, ennen kuin kallio kohoaa jyrkemmin kohti nykyistä jäätikön rintamaa.
Haugabreen-jäätikkö 1930-luvulla (kuva: NGU) ja vuonna 2012 (kuva: Pål Gran Kielland).