Raportti jäätikkömittauksista vuonna 2017

Vetle Supphellebreen on vastakkain trendin kanssa ja etenee vuonna 2017, kun taas Haugabreen on vetäytymässä.

Vetle Supphellebreenin edustalla marraskuun alussa 2017. Kuva: Pål Gran Kielland.

Meille jäätikköharrastajille jäätikön kasvu ja eteneminen on aina hyviä uutisia. Vetle Supphellebreen eteni kolmatta vuotta peräkkäin, lähes kaksi metriä vuonna 2017. Aloitimme jäätikön etuosan mittauksilla vuonna 2011, ja jäätikkö vetäytyi muutaman ensimmäisen vuoden aikana. Mittausjakson aikana jäätikkö on edennyt yhteensä neljä metriä eli toisin sanoen pysynyt vakaana. Liiallinen lumimäärä mittausjakson aikana voi selittää Vetle Supphellebreenin kehittymistä. Jos tarkastelemme Ilmatieteen laitoksen sää- ja ilmastotietoja, Norjan jäätikkömuseon mittausasema on rekisteröinyt normaalia suurempia sademääriä vuosina 2011–2017. Suuret lumimäärät voivat olla osaselitys jäätikön etenemiselle viime vuosina. Yhdessä sellaisten tekijöiden kanssa kuin lämpötila, leveysaste, korkeus, maasto (jyrkkyys ja auringonsäteily) ja meren läheisyys, sademäärä on osa monimutkaista vuorovaikutusta, joka johtaa jäätiköiden muodostumiseen ja muuttumiseen. Erityisesti talven sademäärän ja kesän lämpötilan välinen suhde ohjaa jäätikön tasapainoa vuodesta toiseen.

Haugabreen-jäätikkö tuoreen lumisateen jälkeen marraskuussa 2017. Kuva: Pål Gran Kielland.

Haugabreen teki henkilökohtaisen negatiivisen ennätyksen vetäytyessään 18 metriä vuonna 2017. Siitä lähtien, kun aloitimme mittaukset tällä jäätiköllä, se on pienentynyt yhteensä 53 metriä. Myös sademäärä on lisääntynyt, kun tarkastellaan lähialueiden mittausasemien säätietoja, mutta sademäärä ei selvästikään ole riittänyt hidastamaan sulamista. Lisäksi on muistettava, että jäätikön reaktioaika ilmastonmuutoksiin on hidastunut. Koska jäätiköitä säätelevät pääasiassa talven sateet ja kesän lämpötila, näiden ilmastoparametrien muutokset heijastuvat jäätiköstä. Vähäinen lumisade ja/tai alhaiset lämpötilat aiheuttavat jäätiköiden kasvua, kun taas vähäinen lumisade ja/tai korkeat lämpötilat aiheuttavat jäätiköiden sulamista.

Jäätikön rintaman muutokset osoittavat, miten jäätikön pituus muuttuu vuodesta toiseen, ja ne kuvaavat jäätikön tilavuuden muutoksia ajan kuluessa. Jäätikön rintamalla näkyvät muutokset ovat viivästynyt reaktio massatasapainon muutoksiin. Jäätiköiden reaktioaika riippuu muun muassa pituudesta, jyrkkyydestä ja kitkasta maata vasten. Jostedalsbreenin ympäristössä purkautumisaukkojen reaktioaika vaihtelee suuresti 3 ja 30 vuoden välillä.

Muussa tapauksessa katso lisätietoja jäätiköistämme NVE:n verkkosivuilta.

Edellinen
Edellinen

Joulutervehdykset

Seuraava
Seuraava

Ulkoilmamuseon viimeinen viikonloppu vuonna 2017